maanantai 1. heinäkuuta 2013

Jonkun puolella jotain vastaan


Minäkin täällä tänään, viimeinkin. Isä tuossa alla kirjoitellut hienoja juttuja - hänellä näköjään tyyli yhä vain paranee iän myötä! 

Tässä äskettäin muutama jenkkituttavani oli huolissaan siitä, että heidän presidenttinsä piti pitkän puheen ilmaston muutoksesta. Heidän mielestään presidentti yrittää tuolla tyhjänpäiväisellä asialla johtaa ihmisten huomion pois niistä asioista, jotka oikeasti olisivat tärkeitä. Heidän argumenttinsa olivat nasevia, mutta toisaalta samoilla argumenteilla olisi voinut teilata heidänkin näkemyksensä. Yllättävää oli minusta se fanaattisuus ja yksisilmäisyys, jolla he asiansa ilmaisivat.

Ymmärsin aika pian, ettei heidän kanssaan kannata jatkaa keskustelua tuosta aiheesta sen enempää kuin vaikkapa julkisesta terveydenhuollosta, koulutuksesta, tai muistakaan heidän nykyisen presidenttinsä tärkeinä esiin nostamista asioista. Sitä en tiedä, johtuuko heidän asenteensa presidentin puolueesta vai ihonväristä. Vaikutti kuitenkin siltä, että jokainen heille esitetty 'hyväksytystä kaavasta' poikkeava mielipide kimpoaa pois, ja jokainen hyväksyttyyn kaavaan sopiva mielipide otetaan heti lämpimästi vastaan. He olivat selvästikin jonkun puolella jotain vastaan.

Kuulostaako tutulta? Samaan mustavalkoisuuteen törmää kaikkialla, koska sellaisia me ihmiset olemme. Samaan aikaan, kun uskovaiset ovat lähettämässä ateisteja helvettiin, ateistit huutelevat varoituksia uskovaisista. Yhdet ovat poliittisesti yhtä mieltä, toiset toista. Yhdet ovat hiphoppareita, toiset rokkareita. Toisten mielestä kuolemantuomio tappamisesta on oikein, toisten mielestä ei. Joidenkin mielestä yhdistyksessä voidaan kaapata valta enemmistön niin halutessa, toisten mielestä ei. On oltava jonkun puolella jotain vastaan. 

Pahimpia ovat kuitenkin he, jotka eivät ole kenenkään puolella ketään vastaan. He, jotka katsovat asioita asioina ja ottavat niihin kantaa kulloisenkin asian ja tilanteen mukaan. Kiistakumppanien silmissä he ovat kelvottomia kelmejä, pahimpia pettureita, nuoleskelijoita, kätyreitä ja joo-joo-miehiä/naisia, joilla ei ole omaa mielipidettä ja jotka vain sotkevat koko taistelutantereen. Kumpikaan osapuoli ei tee heillä mitään, koska he eivät ole kummankaan puolella toista vastaan, vaan sekoittavat taistelua nostamalla keskusteluun yksittäisiä asioita. 

Ihan tosi, onko tämä yhteiskuntamme rakennettu niin, että on pakko kuulua johonkin ryhmään, aatteeseen tai ideologiaan? Onko niin, että omaa ääntään ei kertakaikkiaan vain voi saada kuuluviin? Onko niin, että on pakko äänestää jotain puoluetta ja luottaa siihen, että se puolue sitten toimii haluamallani tavalla, eikä vain aatteen puolesta toista aatetta vastaan?

Vai onko niin, että nykyteknologia mahdollistaisi suorat kansanäänestykset asiassa kuin asiassa, jolloin hallituksesta, eduskunnasta, valtuustoista, yhdistyksistä ja jopa taloyhtiöistä voitaisiin vähentää porukka minimiin? 

Päättäjät eivät halua tätä, koska se ei kuulemma toimi. Sveitsissä se kuitenkin kuuluu toimivan jo aika hyvin. 

Pitää siis olla jonkun puolella jotain vastaan? No, meitsi on uudistamisen puolella vanhanaikaisuutta vastaan... se on aina johtanut lopulta parempaan. Paitsi silloin, kun se alkoi. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti