torstai 3. lokakuuta 2013

eeli aalto CITIZEN PETER

Peter von Baghin täyttäessä tänä vuonna 70, hänen kunniakseen LIKE on julkaissut kaksi isoa teosta kuvaamaan mikä mies Citizen Peter on, ellei joku ennestään satu tietämään. Toinen käsittelee Petteriä ja hänen tekemisiään, toinen on suurteos Chaplinista: "Olen halunnut hahmottaa kokonaiskuvan Chaplinin tuotannosta ja tekijyydestä", sanoo Bagh.

Nämä kaksi kirjaa panevat lukijan pään pyörälle. Petteriä ei voi verrata kehenkään toiseen, kukaan ei tiedä elokuvasta niin paljon, koska hän tietää kaiken. Siltä minusta on aina tuntunut. Melkein 500 sivua Chaplin tutkintaa ja tulkintaa on ainutlaatuinen maailmassa. Siinä on Tietofinlandian arvoinen teos!

Antti Alanen ja Olaf Möller ovat toimittaneet varsinaisen Sammon salaisuuden eli kirjallisen selvityksen millainen mies Peter von Bagh on kansainvälisen cinefilian perspektiivistä. "50 lahjakasta ihmistä osallistui kirjan tekoon innostavilla teksteillä ja kuvilla haluten näin myös onnitella syntymäpäiväsankaria."

Citizen Peter luo paitsi elävän kuvan Petteristä myös etevän kuvauksen lähihistoriasta 1960-luvun undergroundista nykypäivään. Kirjoittajat todella tuntevat henkilön ja alan mistä kirjoittavat. Asiat ilmaistaan niin kuin ne olivat ja tapahtuivat. M. A. Numminen kertoo mitä kolme "Esiintyvät sosiologit" nimellä toimivaa radikaalia eli Petteri, Pekka Gronow ja M.A. saivat aikaan.

Petteri sai 60-luvun lopulla aikaan elämänsä ensimmäisen ja viimeisen kokoillan leffan: "Kreivi". Sen huima idea ei mennyt läpi meillä vaikka olisi voinut olla alku toisenlaisen elokuvan ja Petterinkin syntyyn. Muistan elokuvan nähtyäni ajatelleeni, että nyt Petteri nousi uuteen ulottuvuuteen filmeissään.

Jukka Lindfors tuo esille tärkeän puolen Petterin osuudesta iskelmän nostamisessa sille kuuluvaan arvoonsa "kansakunnan salattuna muistina". 1970-luvun alkuvuosina Petteri tuotti ahkeraan tahtiin radio-ohjelmia, joissa musiikilla oli olennainen rooli. "Von Baghin Elvis!-biografian ja samoihin aikoihin ilmestyneen Olavi Virta-kirjan esseistinen ja kulttuurihistoriallinen ote oli elokuvakirjallisuudessa tuttua mutta aukoi suomalaisessa musiikkikirjoittamisessa ehdottoman uusia uria".

Kaisa Korhonen kirjoitti Ylioppilaslehteen 1965: Ystävälleni Peter von Baghille, / Ylioppilaslehden ja Parnasson filmikriitikolle, suurelle suomalaiselle / sanankäyttäjälle, haluan antaa / filmikameran, jotta hän tekisi hyvän / suomalaisen elokuvan. Tässä aihe: / Oulu. Lapsuus. Niityt keskusmielisairaalan / ympärillä; ankara isä. Yhteiskunnan / painostus...

Se oli ennustus, joka toteutui. Huhtikuussa 2013 oli "Muisteja" nimisen mestarillisen elokuvan maailmanensi-ilta Oulussa. Citizen Peter-kirja sisältää suunnattoman määrän ystävien kirjoittamia muistikuvia Petteristä ja hänen tekemisistään, joita on riittänyt näihin asti ja riittänee edelleen.

Vastaanottaessaan 4. 5. 2013 San Franciscossa Mel Novikoff Award palkintoa, Pacific Film Archiven kuraattori emerita Edith Kramer esitteli Petterin: "Mel Novikoff -palkinnon saajina on vuosien varrella ollut elokuva-alan osaajia laidasta laitaan: elokuvan tekijöitä, tuottajia, kriitikkoja, historioitsijoita ja arkistojen asiantuntijoita, - Peter von Bagh on KAIKKEA TÄTÄ!"


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti