perjantai 6. syyskuuta 2013

eeli aalto SYDÄMEN ASIALLA

Toissa aamuna tunsin sydämeni lepattavan. En usko sen johtuneen Nokian kaupoista, vaikka arvelinkin Elopin vetäneen nokialaisia nenästä. Mittasin verenpaineen: oho, yläpaine oli romahtanut alle sataan. Pulssi sensijaan oli kivunnut sadan yläpuolelle.

Ei kun terveyskeskukseen! Sieltä olen vuosikymmenet saanut hoidot pulmiini. Kempele ei ole liittynyt muihin kuntiin, siksi kaiketi asiat hoituvat. Minut pyydettiin jäämään terveyskeskuksessa sijaitsevaan kunnansairaalaan tutkimuksia varten.

Sydämessäni todettiin eteisvärinä tai eteislepatus eli lääkärislangilla flimmeri. Yhdellä betasalpaajaa sisältävällä tabletilla lepatus muuttui normaaliksi sykkeeksi. Minulle päätettiin aloittaa Marevan-hoito. Nuorikin voi saada flimmerin monista syistä johtuen. Meikäläiselle riittää syyksi vanhuus. Eteisvärinä ei sinänsä ole kovin vaarallinen, mutta se voi johtaa aivo- tai sydäninfarktiin. Hoidolla pyritään ohentamaan veren liian voimakasta hyytymistä.

Vuorokausi kunnansairaalassa on hyvin mielenkiintoinen kokemus. Huonetoverini oli varmaan minun ikäiseni mies. Hän ei saanut sanaa suustaan yrittäen epätoivoisesti kiivetä kaiteiden ylitse sängystä pois. Kuulin hoitajien puheesta, että hän pääsisi huomenna "kotiin", so. vanhainkotiin.

Valveilla hän puhui jatkuvasti itsekseen. Sanoista en saanut selvää, ainoastaan ravihevoset toistuivat miehen muistissa. Odotin uteliaana millainen yö oli tulossa. Iltalääkkeet tekivät kuitenkin tehtävänsä. Yö oli rauhallinen. Minä en unilääkkeitä tarvitse.

 Potilaissa näyttäisi olevan huomattava joukko vanhainkotiin pääsyä odottavia. Harvoin olen aterioinut yhtä hiljaisessa pöydässä. Kaikki olivat kääntyneet sisäänpäin. En kuullut moitteita. Hoitajat tekivät parhaansa syöttääkseen potilaita, jotka eivät itse kyenneet.

Sairaala on hyväkuntoinen ja siisti. Panin merkille, kuinka esim. siivoojat toimivat ruoka-aikoina tarjoilijoina. Henkilökunta tekee kovaa työpäivää. Käytäviltä kuului iloinen puheen sorina. Tutkimusten jälkeen sain tarkan ohjeistuksen Marevan-hoidosta.

Kansalaiset vastustavat kuntaliitoksia. Ne hävittäisivät tällaisenkin pienen sairaalan. Kotiin tultuani näin  TV:stä,  kuinka pääministeri eduskunnassa vakuutti kuntaliitosten olevan täysin vapaa-ehtoisia. Vasta sitten, jos kunnat eivät liity vapaa-ehtoisesti, ne pakotetaan siihen.

Miksi kansanedustajat puhkesivat nauramaan?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti